EtusivuDASiaa
DASiaa

Moi! Mitä kuuluu?

17.12.2021
Moi! Mitä kuuluu?

24,3 prosenttia korkeakouluopiskelijoista kertoi juuri julkaistussa korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksessa (2021) tuntevansa itsensä yksinäiseksi. Siis keskimäärin joka neljäs kampuksella tai omassa asuntokohteessasi vastaan tuleva, ehkä myös sinä itse. Tulos on hätkähdyttävä, mutta ei kuitenkaan yllättävä. Kun viimeisen parin vuoden ajan olemme eristäneet itsemme pandemialta pitkälti oman kodin sisään, aidot ihmiskontaktit ja kohtaamiset ovat itse kullakin jääneet vähäiseksi. Meillä Rollossa tuo talven pakkaslukematkin rajoittavat terveysturvallisia ulkona kohtaamisen mahdollisuuksia – ellet satu omistamaan paksua pilkkihaalaria ja karvalakkia.

Yksinäisyydelle tarvitaan lääkkeeksi yhteisöllisyyttä. Tiedetään, että kasvava määrä opiskelijoita on koko 2000-luvun ajan halunnut muuttaa omaan yksiökotiin, ja soluasuntojen suosio on laskenut. Olisi kuitenkin väärin väittää ettei kimppa-asuminen olisi hyvä ja mielekäs muoto elämiseen, sen sopivuus itselle selviää parhaiten testaamalla ja osa päätyy jatkossakin hakeutumaan asumaan kämppiksen kanssa. Arjen jakaminen toisen ihmisen kanssa voi olla suuri henkireikä silloin, kun päivät täyttyy etäluennoista ja ehkä ainejärjestöjen järjestämistä etähengailuista tai kokouksista.

Seuraavina vuosina tullaan tuskin näkemään totaalista soluasumisen renessanssia, vaan asumisen yhteisöllisyys tulee muodostumaan uusiin paikkoihin ja tapoihin. Jo nyt opiskelija-asumisessa panostetaan erityisesti yhteistilojen tarjoamiseen, jotta asukkaiden koti ei rajoittuisi rappukäytävän puoleisen oven ja asunnon takaseinän välille. Yhteiset tilat pyritään kohteesta riippuen suunnittelemaan siten, että asukkailla on tilaa ja mahdollisuuksia satunnaisille kohtaamisille, varattavaksi illanviettoon omien ystävien kanssa tai vaikka spontaanin lautapeli-illan kokoon kutsumiseksi.

Tässä näen opiskelija-asuntoyhteisöt, teidän tapauksessanne DAS:n, mahdollistajana sille, että yhteisöllisyys voi syntyä. Aidon yhteisöllisyyden syntymiseen tarvitaan aina ihmisiä, asukkaita. Siinä, missä innovaatiot ei synny varaamalla tunnin slotti yhteiselle innovoinnille, myös yhteisöllisyys vaatii aikaa ja tilaa löytääkseen omat muotonsa. Yhteisöllisyyden ideat syntyvät arjessa: vaihdat pari sanaa naapurin kanssa samalla kotioven avauksella ja ehdotat yhteistä ruoanlaittoiltaa etnisen keittiön raaka-aineista talon yhteiskäyttötiloissa. Lähetätte avoimen kutsun muille talon asukkaille tai muualla asuville kavereille. Lounas- tai illallishetken jälkeen päädyttekin sopimaan kellonajan pipolätkämatsille, joka ruokailun ohessa tuli puheeksi.

Tai sitten lainaat vain sokeria, jonka naapuri oli unohtanut ostaa kauppareissulla. Yhteisöllisyys voi toteutua yhtä monella tapaa, kuin asukkaitakin on – tärkeämpää olisi, että sinä ja joka neljäs naapurisi ei tänäänkin miettisi yksin kotona sitä, miten tänäkin iltana on jälleen vapaata aikaa useita tunteja, mutta Netflixin katselu yksin ei enää nappaa.

Jos edellä mainittu ruokasessio kuulostaa toistaiseksi utopialta, muista ainakin sanoa käytävässä vastaan tulevalle naapurille moi. Seuraavalla kerralla voitkin kysyä mitä kuuluu, tai voitte yhdessä ihmetellä miten hyvät kasvisruoat ylpällä oli tänään tarjolla. Tai naureskelkaa vaikka tälle uutiskirjeen tekstille, kunhan muistatte kohdata toisenne 😊

 

Jani Sillanpää
toiminnanjohtaja
Suomen opiskelija-asunnot SOA ry

Avainsanat

Jaa artikkeli

Verkkopalvelumme käyttää evästeitä käyttäjäkokemuksen parantamiseksi. Lue lisää Voit estää evästeiden käytön selainasetuksista.
OK